<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version='2.0' xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <channel>
    <title>Sami Kiiski</title>
    <description>Joie de vivre !
Olen Maailmankarjalainen Espoossa.</description>
    <link>https://samikiiski.silvrback.com/feed</link>
    <atom:link href="https://samikiiski.silvrback.com/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/>
    <category domain="samikiiski.silvrback.com">Content Management/Blog</category>
    <language>en-us</language>
      <pubDate>Wed, 12 Nov 2025 04:33:43 +0200</pubDate>
    <managingEditor>sami.kiiski@hotmail.com (Sami Kiiski)</managingEditor>
      <item>
        <guid>https://samikiiski.silvrback.com/ranska-ja-saksa-sailytettava-a1-kielina-espoossa#61237</guid>
          <pubDate>Wed, 12 Nov 2025 04:33:43 +0200</pubDate>
        <link>https://samikiiski.silvrback.com/ranska-ja-saksa-sailytettava-a1-kielina-espoossa</link>
        <title>Ranska ja saksa säilytettävä A1-kielinä Espoossa</title>
        <description>Tarvitsemme lisää - emme vähemmän - ranskan ja saksan opiskelua peruskoulussa. Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee tänään keskiviikkona esitystä, jonka mukaan A1-kielenä opetettaisiin ainostaan englantia. Lasten ja nuorten pääkaupungissa Espoossa on pystyttävä parempaan! Ehdotan siksi, että Espoo nimittää Kielilähettiläitä.</description>
        <content:encoded><![CDATA[<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/5c5f3573-6a88-4d64-b512-6732952e751c/S2.jpeg" /><br>
Kasvun ja oppimisen lautakunta Espoossa käsittelee tänään keskiviikkona esitystä, jonka mukaan peruskouluissa A1-kielenä opetettaisiin ainoastaan englantia. Englannin kieli on jo osa lastemme arkea, ja sen osaaminen on nykyään perustaito, jonka lapset oppivat jo varhain esimerkiksi ohjelmia katsomalla, elokuvista sekä pelejä pelaamalla. </p>

<p>Uusi Espoo-tarina kertoo, että kaupunkimme on lasten ja nuorten pääkaupunki Suomessa. Espoolaisten oppilaiden yhdenvertaisuutta ei lisää se, että poistamme A1-kielten valinnan mahdollisuuden. Pikemminkin A1-kielenä tarjottavaa ranskaa, saksaa ja ruotsia tulisi lisätä. Espoon on pystyttävä parempaan. </p>

<p>Ruotsin taito on avain maamme yhteisen kaksikielisen historian ja nykypäivän ymmärtämiseen sekä portti Pohjolaan. Mahdollisuudet työskennellä, opiskella ja muuttaa toiseen Pohjoismaahan paranevat ratkaisevasti ruotsin osaamisen myötä. Ranskan ja saksan osaaminen avaa ovia, joita pelkkä englannin osaaminen vain raottaa. </p>

<p>Ranska on maailman suurimman talousvyöhykkeen kieli. Ranskan alue kattaa yli 11 miljoonan neliökilometrin alueen. Ranskankielisellä Frankofonia-yhteisöllä on 88 jäsenmaata, ja niissä asuu yksi miljardi ihmistä. 235 miljoonaa käyttää ranskaa päivittäin ensimmäisenä tai toisena kielenä. Ranska on virallinen kieli yli 30 maassa tai hallinnollisella alueella. </p>

<p>Pariisi on EU:n talouskeskus sekä pankkikeskus. Pariisissa sijaitsevan Nordic Investment Bankin (NIB) työntekijämäärä on kasvanut Brexitin seurauksena 150:stä 400 työntekijään lyhyessä ajassa. Espoolaisille ja suomalaisille yrityksille avautuu siis markkina, joka ei ole ainoastaan Ranska vaan sen kautta maailman suurimman talousvyöhykkeen mahdollisuudet. Ranskan kielen ja ranskankielisten maiden kulttuurien osaajille on siis tarjolla ainutlaatuisia kasvun mahdollisuuksia. </p>

<p>Suomen ja Ranskan suhteet ovat paremmat kuin koskaan aiemmin. Suomessa hiljattain vierailleen ranskalaisen kirjailijan Olivier Norekin romaani Les Guerriers de l’hiver (suom. Talven soturit) kertoo talvisodasta ja suomalaisesta tarkanäkölegenda Simo Häyhästä. Romaania oli myyty yli 300 000 kappaletta syyskuun loppuun mennessä Ranskassa. </p>

<p>Espoo on kansainvälinen kaupunki, ja meillä on kolme palvelukieltä: suomi, ruotsi ja englanti. Tämä on vahvuus, josta on hyvä pitää kiinni. Englanti palvelukielenä on välttämätön kansainväliselle vetovoimallemme. Samalla on ensiarvoisen tärkeää, että emme rajoita lastemme ja nuortemme tulevaisuuden mahdollisuuksia sulkemalla ranskan, saksan ja ruotsin oppimisen ovia. </p>

<p>Englannin osaaminen on jo itsestäänselvyys, ruotsin taito avaa Pohjolan ja ranska kielen ja kulttuurin taito maailman. Kielilähettiläät avaavat vanhemmille ja oppilaille ilon ja hyödyn.</p>

<p>Joie de vivre ! </p>

<p>Sami Kiiski </p>

<p>Espoon Kansainvälinen Kokoomus, sihteeri <br>
Espoon Kokoomus, hallituksen varajäsen 2026</p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/9e32a6ca-4a27-4fbe-a105-0cf2025886bb/S1.jpeg" /></p>
]]></content:encoded>
      </item>
      <item>
        <guid>https://samikiiski.silvrback.com/rakastettu-ja-tuttu#60925</guid>
          <pubDate>Wed, 10 Sep 2025 15:59:56 +0300</pubDate>
        <link>https://samikiiski.silvrback.com/rakastettu-ja-tuttu</link>
        <title>Rakastettu ja tuttu</title>
        <description>Ruotsissa tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan ruotsia suomenkielisellä aksentilla puhuva on &quot;ahkera, luotettava ja ystävällinen&quot;. Ruotsalaiset pitävät suomenkielisellä aksentilla ruotsia puhuvaa henkilöä yhtenä niistä, jotka eniten herättävät positiivisia mielleyhtymiä.</description>
        <content:encoded><![CDATA[<p>Suuren Ruotsiin muuton myötä saimme lukea: En finne igen! -juttuja. Kulttuurierot ja kielitaidon puute vaikuttivat asiaan. Ruotsiin muutti 1950–1970-luvuilla yhteensä noin 400 000–500 000 ihmistä. Suurin osa muutti töiden perässä. Voimakkain muuttoaalto osui 1960-luvulle, jolloin Ruotsiin muutti noin 198 000 suomalaista.  Nykyään suomenkielisellä aksentilla ruotsia puhuvaa henkilöä pidetään tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan yhtenä niistä aksenteista (brytning), jotka eniten herättävät positiivisia mielleyhtymiä ruotsalaisissa. Tämä kertoo paljon siitä, miten kieli- ja kulttuurikuva voi muuttua ajan myötä. Ja myös siitä, miten kieli voi toimia siltana ihmisten välillä.</p>

<p>Arja Saijonmaa on laulanut Ruotsissa yli 50 vuotta. Hän teki läpimurtonsa Ruotsissa vuonna 1979 kappaleella Jag vill tacka livet. Arja on nykyään ruotsalaisten mielestä kulttuuripersoona ja ikoni.<br>
KAJ Pohjanmaan Vöyriltä on viimeisin ruotsalaiset ihastuttanut esiintyjä. Vöyrin murteella laulavat pojat ovat saaneet ruotsalaiset ottamaan jopa Vöyrin murrekursseja. </p>

<p>Ruotsia osaamalla on helppo opiskella norjaa, koska sanasto on hyvin pitkälle sama. Kirjoitettua tanskaa ymmärtää hyvin norjan pohjalta, mutta kuullun ymmärtämiseen pitää panostaa hieman enemmän.</p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/cf6dcc18-ebdc-4745-80ec-5008d56d45a8/NF.jpg" /></p>

<p>Oma yläasteen ruotsin oppikirja oli Nya vindar! Kirjan kappaleissa seikkailivat muun muassa Hasse ja Kuumat perunat -bändin kaverukset. Välillä käytiin Hangossa leirikoulussa. Myöhemmin ihmeteltiin sitä, kuinka 20 kiloa turskaa on paljon turskaa! </p>

<p>Ruotsin kielen osaamisella sain kesätyöpaikan kotimaassa ulkåmailla eli Ahvenanmaalta.</p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/7f4c440d-ccd4-4759-8d08-99269b0a77d3/SamiAland.jpeg" /></p>

<p>Pääsin myös korkeakouluharjoitteluun Pariisiin, koska osasin ranskan lisäksi ruotsia.</p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/46ff85ce-a481-4a1a-a9f7-0b4147fd2120/SamiUNE.jpg" /></p>

<p>Tuulet puhaltavat jälleen pohjoismaisen yhteistyön purjeisiin. Mot nya vindar!</p>
]]></content:encoded>
      </item>
      <item>
        <guid>https://samikiiski.silvrback.com/rakennamme-rauhanpolkua#60882</guid>
          <pubDate>Tue, 19 Aug 2025 04:28:42 +0300</pubDate>
        <link>https://samikiiski.silvrback.com/rakennamme-rauhanpolkua</link>
        <title>Rakennamme rauhanpolkua</title>
        <description>Tasavallan presidentti Alexander Stubb istui Valkoisessa talossa Ukrainan presidentin vieressä. Suomen suurlähetystössä presidentti veti yhteen päivän tapahtumia. Tärkeimmäksi asiaksi hän nosti sen, että &quot;Olemme menossa kohti jonkinlaista rauhanpolkua.&quot;</description>
        <content:encoded><![CDATA[<p>&quot;Rakennamme rauhanpolkua&quot; oli tasavallan presidentti Alexander Stubbin kiteytys Valkoisessa talossa järjestetystä kokouksesta, johon osallistui Ukrainan presidentti Volodymyr  Zelenskyin kanssa useita eurooppalaisia johtajia. </p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/f49c0967-580d-408a-859a-6ac8c5fb0358/Washington.jpg" />   </p>

<p>Stubbin kolme pointtia tällä kertaa olivat hänen kuvailunsa mukaan kolme askelta eteenpäin:<br>
 1. Euroopan ja USA:n turvatakeet Ukrainalle 2. Ukrainan ja Venäjän kahdenvälinen tapaaminen 3. Kolmikantatapaaminen, jossa on Ukraina,Venäjä ja USA.</p>

<p>Tärkeimmäksi saavutukseksi Stubb kiteytti sen &quot;että olemme menossa kohti jonkinlaista rauhanpolkua.&quot; Tässä on avuksi Stubbin mukaan Trumpin ratkaisukeskeinen ote.</p>

<p>Etukäteen on keskusteltu paljon siitä, minkälaiset turvatakeet Eurooppa ja USA tarjoavat Ukrainalle. Tulitauosta odotettiin myös selkeää linjausta. Keskusteluissa käytettiin englanniksi ceasefire ja truce termejä. Tärkeintä on kuitenkin käytännön osalta se, että tappaminen saadan loppumaan ja Venäjä lopettaa iskut ja hyökkäyksen. </p>

<p>Miten tästä siis eteenpäin? Stubbin mukaan kohdan yksi työstäminen aloitetaan heti virkamiestyönä ja poliitikkojen linjauksina ja se voisi valmistua jo viikon kuluessa. Ukrainan ja Venäjän kahdenvälisen tapaamisen järjestyminen Stubbin arvion mukaan voisi tapahtua kahden viikon kuluessa. Suurin kysymysmerkki tässä on se, että &quot;Putiniin voi harvemmin luottaa.&quot; Mikäli tulitaukoon ei päästä ja Putin käyttää neuvotteluja vain ajan pelaamiseen on valmistauduttava asettamaan Venäjää kohtaan uusia &quot;secondary santions&quot; pakotteita. Nämä tehosivat viimeeksi Putiniin toivotulla tavalla. </p>

<p>Miksi Suomen presidentti oli kutsuttu suurten eurooppalaisten maiden johtajien kanssa samaan pöytään? Kyse on tässäkin osaltaan henkilökemioista: Jos ne tykkää susta niin ne ostaa sulta. Se, että meillä on Amerikassa opiskellut ja Britanniassa tohtoriksi väitellyt  presidentti, joka lisäksi osaa pelata korkean tason golfia on ollut varmasti hyödyksi. Luonnollisesti maantieteellinen sijaintimme vaikuttaa asiaan, kuten Stubb puheenvuorossaan Trumpille sanoi Valkoisessa talossa. </p>

<p>Täytyy varmaan muokata ansioluetteloa ja lisätä siihen: Green Card, Tapiola Golf, kesä 2024. </p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/c0506c2c-edae-4aef-b327-089e17e5d3d2/SamiGolf.jpg" /> </p>

<p>Kiitos Karvisen Henkalle opetuksesta. Opin puttaamaan ja lyömään swing-lyönnin ja tietysti liikkumaan greenillä. Ehkä Bradfordin yliopistossa rauhantutkimuksen laitoksella jo valmistellaan uudeksi kurssiksi konfliktinratkaisun maisterin opintoihin Golf and Conflict Resolution in a Post-Putin era. Who knows? </p>

<p><img alt="Silvrback blog image " src="https://silvrback.s3.amazonaws.com/uploads/45f07f0f-35d3-4bfd-8b95-2fa1df0d5134/BradMort.jpg" />    </p>

<p>Voy a consultar la almohada, sanovat espanjalaiset. Eli konsultoidaan tyynyä ja nähdään ensiksi rauhasta unta. Siinä on vain yksi pointti tällä kertaa... </p>
]]></content:encoded>
      </item>
  </channel>
</rss>