Suuren Ruotsiin muuton myötä saimme lukea: En finne igen! -juttuja. Kulttuurierot ja kielitaidon puute vaikuttivat asiaan. Ruotsiin muutti 1950–1970-luvuilla yhteensä noin 400 000–500 000 ihmistä. Suurin osa muutti töiden perässä. Voimakkain muuttoaalto osui 1960-luvulle, jolloin Ruotsiin muutti noin 198 000 suomalaista. Nykyään suomenkielisellä aksentilla ruotsia puhuvaa henkilöä pidetään tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan yhtenä niistä aksenteista (brytning), jotka eniten herättävät positiivisia mielleyhtymiä ruotsalaisissa. Tämä kertoo paljon siitä, miten kieli- ja kulttuurikuva voi muuttua ajan myötä. Ja myös siitä, miten kieli voi toimia siltana ihmisten välillä.

Arja Saijonmaa on laulanut Ruotsissa yli 50 vuotta. Hän teki läpimurtonsa Ruotsissa vuonna 1979 kappaleella Jag vill tacka livet. Arja on nykyään ruotsalaisten mielestä kulttuuripersoona ja ikoni.
KAJ Pohjanmaan Vöyriltä on viimeisin ruotsalaiset ihastuttanut esiintyjä. Vöyrin murteella laulavat pojat ovat saaneet ruotsalaiset ottamaan jopa Vöyrin murrekursseja.

Ruotsia osaamalla on helppo opiskella norjaa, koska sanasto on hyvin pitkälle sama. Kirjoitettua tanskaa ymmärtää hyvin norjan pohjalta, mutta kuullun ymmärtämiseen pitää panostaa hieman enemmän.

Oma yläasteen ruotsin oppikirja oli Nya vindar! Kirjan kappaleissa seikkailivat muun muassa Hasse ja Kuumat perunat -bändin kaverukset. Välillä käytiin Hangossa leirikoulussa. Myöhemmin ihmeteltiin sitä, kuinka 20 kiloa turskaa on paljon turskaa!

Ruotsin kielen osaamisella sain kesätyöpaikan kotimaassa ulkåmailla eli Ahvenanmaalta.

Pääsin myös korkeakouluharjoitteluun Pariisiin, koska osasin ranskan lisäksi ruotsia.

Tuulet puhaltavat jälleen pohjoismaisen yhteistyön purjeisiin. Mot nya vindar!